Skip to content
Menu
  • Blogi tekstit
  • Blogin humanisti
Humanisti hunningolla

Vuodet vierivät hurjaa vauhtia eteenpäin

Posted on 23.6.202228.6.2022

Vuodet vierivät ja vanhoja valokuvia katselemalla tulee nostalginen fiilis. Tämän tekstin kuva on otettu joskus kauan sitten Italiassa, Garda di Luganossa. Nuorena matkustelin paljon sekä yksin että kavereiden kanssa ja myöhemmin vielä puolisonikin kanssa. Mutta nyt en enää juurikaan matkustele tai kuvaa. Arki ja vuodet ovat tehneet tehtävänsä. Järjestelmäkamerat ovat kaapeissa jemmattuna. Pari viikkoa sitten kaivoin yhden niistä esille ja päätin kokeilla toimiiko akku vielä -onneksi toimii. Mutta täytyy myöntää, että olen sillä tavalla laiskistunut, että en tiedä tuleeko kameralla enää kauheasti kuvattua, kun kännyköissäkin on nykyään niin hyvä kamerat amatööreille.

Olen aina ollut hyvin visuaalinen ihminen mutta taiteellisesti lahjaton. Koska en ole koskaan osannut piirtää tai maalata, olen harrastanut valokuvausta. Nuorempana kuvasin todella paljon omaa kaveriporukkaani, bändien keikkoja, reissatessa kaupungeja, luontoa ja museoita. Minulla on tuhansia valokuvia muistitikuilla ja teetettynäkin 1 500 valokuvaa. Lukiossa minulla oli käytössä oma pimiö, koska kukaan muukaan ei sitä käyttänyt. Rakastin pimiössä oloa. Siellä sai olla yksin ja kuunnella musiikkia.

Koen blogin pitämisessä suurimpana haasteena löytää kuvat, joita käytän. Nykyään kuvaan vain perheen arkea ja vuoden kiertoon liittyviä juhlakuvia. Valokuvaminen on jäänyt kokonaan muiden kiireiden alle ja sen takia ajattelin, että alan käyttämään vanhoja kuviani näiden postausten kuvina. Kuvien katselu sai minut ihmettelemään, että mihin aika on mennyt. Valokuvissa elämä on niin erilaista kuin nykyään. Silloin olin nuori ja vapaa. Elämä oli tietyllä tapaa vasta edessä. Nyt olen jäänyt jumiin työminäni kanssa, minulla on lapsia, remonttia huutava talo, piha ja puutarha, josta kukaan ei jaksa huolehtia. Vanhoja kuvia katsella tulin samaan aikaan sekä iloiseksi että surulliseksi. Iloiseksi siitä, että matkaan on mahtunut paljon ja surulliseksi siitä, että ne ovat jo elettyjä hetkiä.

Tilasin tällä viikolla itselleni uuden kännykän, koska vanhasta kamera oli hajonnut. Tilasin sellaisen, joka on saanut nimenomaan kiitosta kameran ominaisuuksistaan. Jos uusi kännykkä saisi minut taas kuvaamaan. Kännykän muiden toimintojen takia en olisi uutta laitetta vielä tarvinnut, mutta nykyisen puhelimeni olen saanut vanhasta työpaikastani ja puhelin on noin 4-5 vuotta vanha ja minä sain sen edeltäjältäni, joten ehkä voin tämän suoda itselleni.

Voit jakaa tekstiä

  • Facebook
  • Twitter
  • LinkedIn

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Recent Posts

  • Työnhaun välikatsaus
  • Ahdistus ja masennus
  • Työttömän elämä ei ole vain työnhakua!
  • Vuodet vierivät hurjaa vauhtia eteenpäin
  • Hakemuksia tehtaillessa ja juhannusta odotellessa

Recent Comments

Ei kommentteja.

Archives

  • heinäkuu 2022
  • kesäkuu 2022

Categories

  • Työttömyys
©2026 Humanisti hunningolla | WordPress Theme by Superbthemes.com